Jyrki Sipilä Maahanmuutosta - viisaasti

Pakolaisten hajasijoittaminen ei mitään Strömsötä

Ministeri Kimmo Tiilikainen on puhunut pakolaisten hajasijoittamisen puolesta. Eri puolilta maata löytyy hänen mukaansa runsaasti tyhjiä asuntoja ja asiantuntemusta hoitaa kotouttaminen.

On totta, että eri puolilta maata löytyy tuhansittain tyhjiä asuntoja. Äkkiseltään voi ajatella, että turvapaikanhakijat ja pakolaiset voi sijoittaa niihin. Turvapaikanhakijat toki voikin, siksi ajaksi kun he odottavat turvapaikkahakemuksensa käsittelyä. Kyse on ehkä 6 – 8 kuukaudesta.

Pakolaisten tai ylipäänsä Suomesta suojelua saaneiden sijoittaminen ympäri maata sijaitseviin tuhansiin tyhjiin asuntoihin on sen sijaan ongelmallista. Nämä ihmiset kun ovat asettuneet Suomeen pitemmäksi aikaa kuin vain muutamaksi kuukaudeksi. Ehkä koko loppuelämäkseen. Heidän – maahanmuuttaneiden – pitää siis hankkia itselleen kaikkinaiset elämän puitteet Suomessa.

Usein pienemmillä paikkakunnilla sijaitsevat tyhjät asunnot ovat tyhjiä siksi, että kyseisten paikkakuntien dynamiikka on kadonnut. Ne ovat taantuneita paikkakuntia, joissa ei ole tarjolla työtä. Näin asunnon sijaintipaikasta uupuu kunkin pakolaisen kotoutumiseen kuuluva elintärkeä elementti - työmahdollisuus. Tai jos paikkakunnilta löytyy työtä, siitä pitää kilpailla ankarasti sikäläisten työttömänä olevien kantaväestön edustajien kanssa, mikä voi aikaansaada yhteisön sisäisiä jännitteitä. Taantuneiden paikkakuntien työllisyysaste on lähtökohtaisesti heikompi kuin keskimääräinen.

Kaikella kunnioituksella Kimmo Tiilikaista kohtaan täytyy todeta, että pienemmillä paikkakunnilla ei myöskään ole maamme suurten kaupunkialueiden kaltaista kykyä eli tietotaitoa hoitaa kotouttamiseen liittyviä asioita hyvin. Kyseessä ovat kuitenkin asiat, jotka vaativat vahvaa harjaantumista ja joita suuremmat kaupunkialueemme ovat hoitaneet jo neljännesvuosisadan. Toivottavaa tietenkin olisi, että pienemmiltäkin paikkakunnilta sellainen kyky löytyisi. Maahanmuuttohan koskettaa jatkossa tavalla tai toisella yhä enemmän koko Suomea.

Pitää myös muistaa, että Suomeen muuttajat ovat lähtöisin pääsääntöisesti Suomea väkirikkaammista maista. He saattavat siis karsastaa pieniä, suurista keskuksista kaukana sijaitsevia paikkakuntia. Monet maahanmuuttaneistahan pitävät Helsingin seutuakin uneliaana tuppukylänä.

Suomen sisällä maahanmuuttaneiden muuttoliike on pääsääntöisesti suuntautunut etelän keskuksiin. Siis niiltä pienemmiltä paikkakunnilta, joihin heidät aluksi on sijoitettu. Myös muualla Euroopassa vastaava muuttoliike on suuntautunut syrjäseuduilta keskuksiin. Jossakin maassa tosin saatetaan edellyttää, että maahanmuuttaneet asuvat useamman vuoden kunnassa, josta he ovat kuntapaikan saaneet. Esimerkiksi Norjassa tämä aika on viisi vuotta. Jos maahanmuuttanut sinä aikana muuttaa pois kuntapaikkansa paikkakunnalta, hän menettää oikeutensa saada sosiaaliturvaa ja osallistua Norjan kotouttamisohjelmaan.

Keskuksiin maahanmuuttaneita vetävät työ- ja koulutusmahdollisuudet, omakieliset ja -kulttuuriset yhteisöt, kaikkinainen suurempi tarjonta, kansainvälisyys ja – se suurempi väkimäärä.

Totta kai Suomesta löytyy pieniä paikkakuntiakin, joissa maahanmuuttaneet pysyvät. Sellainen on esimerkiksi alle kymmenentuhannen asukkaan Närpiö, jossa maahanmuuttaneet on onnistuttu kotouttamaan hyvin. Närpiössä kaikki ovat puhaltaneet asiassa yhteen hiileen: kuntapoliitikot, kunta, työnantajat ja ylipäänsä koko kunnan väestö. Närpiö on kuitenkin erityistapaus, jossa sovellettua toimintamallia ei liene helppo noudattaa muualla Suomessa. Närpiössä kaikki keskeiset toimijat kun lienevät saman puolueen jäseniä, joille vahvana yhteisenä nimittäjänä toimii suomenruotsalaisuus. Kärjistäen: Kun kyläpäällikkö sanoo, että näin tehdään, niin sitten niin tehdään. Närpiö on siis poikkeus – kotouttamisen Strömsö –, joka vahvistaa suomalaisen pääsäännön.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Seppo Hildén

"Pitää myös muistaa, että Suomeen muuttajat ovat lähtöisin pääsääntöisesti Suomea väkirikkaammista maista. He saattavat siis karsastaa pieniä, suurista keskuksista kaukana sijaitsevia paikkakuntia. Monet maahanmuuttaneistahan pitävät Helsingin seutuakin uneliaana tuppukylänä."

Ymmärtääkö blogisti kuinka ristiriitainen hänen näkemyksensä on turvapaikanhakijoiden omasta maasta lähtösyihin (eivät pysty asumaan maassaan, hakevat turvaa).

Tää blogistihan on ihan pihalla turvapaikkahakijoiden auttamiskriteereistä

Ja blogisti on vielä Suomen Pakolaisapu ry:n hallituksen jäsen!

Jussi Suomalainen

Ihanko itse on asian keksinyt.? http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2015/10/1...

Vaikka asiaa kyllä puhuukin, mutta taitaa olla "lainausta".

Käyttäjän jyrkisipila kuva
Jyrki Sipilä

No en ole itse keksinyt. Tieto ja kokemus pakolaisten/maahanmuuttaneiden Suomen sisällä tapahtuvasta muuttamisesta on kyllä ihan, sanoisinko, kansanperinnettä. Sitä siis on tapahtunut ainakin 90-luvulta saakka. Niin kuin muissakin maissa: syrjäseudulta keskuksiin. Yllättävää minusta on se, että ministeri on nyt ehdottanut pakolaisten sijoittamista syrjäseuduille. Taloussanomien juttu ei siis ole mitenkään erityisen ajankohtainen: siinä kerrotaan asiasta, jota on tapahtunut meilläkin ainakin noin 20 vuotta.

Leo Löppönen

Olisikohan niitä muitakin poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön, kuin Närpiö? Aina kun ostan kotimaisia tomaatteja Närpiö-Närpes tulee mieleeni kasvihuoneissa ahkerien Bosnialaisten ja Suomenruotsalaisten yhdessä kasvattamat tomaatit siellä ja Espanjassa mielettömän suurissa altaissaan lannoitteen ja laittomien maahantunkeutujien voimalla kasvatetut mauttomat tekeleet...

Käyttäjän jyrkisipila kuva
Jyrki Sipilä

Närpiön malli on kuitenkin hyvä esimerkki. Vaikka sillä ehkä on rajoituksensa, sitä ainakin voitaisiin yrittää toteuttaa muualla maassa. Eli kaikki vaan ottamaan yhteyttä Närpiöön ja kysymään, miten kotouttaminen saadaan toimimaan!

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Muuttamisessa ei ole mitään ihmeellistä eikä edes osoitus kuntien näivettymisestä vaan ihan normaalista asiasta on kyse.

Osmo Soininvaaraa ja jotakuta aidosti asiaan perehtynyttä tutkijaa haastateltiin radiossa muutama päivä sitten. Soinivaara mainosti omaa pamflettiaan ja Hki-Tampere nauhakaupunki-ideaansa propagoiden kuitenkin vain kaupunkikeskittämisen puolesta. Tutkija ampui Oden perustelut alas ihan vain siten, että Suomea ei voi pelkistää niinkuin blogistikin kahteen kategoriaan eli "elinvoimaiseen kaupunkiin" ja "näivettyvään muuhun Suomeen".

Ihmisten syntyminen, opiskeleminen, työllistyminen ja kuoleminen yhdellä ja samalla paikkakunnalla ei ole ollenkaan toivottava tilanne. Päinvastoin liikkuvuutta pitää edistää ja tehdä siitä Suomelle vahvuus. Keskittämisen edistämisellä ammutaan Suomi-neitoa tylysti polveen, sillä tekemällä politiikkaa missä vain kaupunkeihin panostetaan, koko muun Suomen taloudellisilta edellytyksiltä vedetään matto alta ja niiden alueiden mahdollisuudet hylätään. Tuollaiseen politiikkaan Suomella ei pitäisi olla varaa, kun parempiakin politiikkavaihtoehtoja on olemassa.

Norjassa toimitaan aivan oikein, jos ovat laittaneet viiden vuoden rajan vapaalle sijoittumiselle. On taloudellisesti järkevää sijoittaa maahanmuuttajia halvemman kustannustason alueelle kielen opiskelun ajaksi ja integroitumisen edistämiseksi. Meillähän on jo kaupungit täynnä maahanmuuttajatyövoimareserviä vapaana olemassa. Lisäämällä tuota massaa ei palvella talouskasvua lainkaan, vaan synnytetään mielettömiä kustannuksia ja paisutetaan kaupunkien hintakuplaa jonka purkaminen vain vaikeutuu entisestään.

Viitisen vuotta on varsin hyvä velvoiteaika sijoituspaikkakunnalla asumiseksi ennenkuin voisi siirtyä vapaasti muualle. Tietenkin pitäisi joustaa jos osoittaa kielen oppineen, oikean työn löytyneen tai muun pätevän syyn vuoksi miksi on välttämättötöntä päästä kaupunkilomailemaan yhteiskunnan piikkiin seudulla jossa asumiskulut ovat 1000 euron hujakoilla / asunto.

Käyttäjän jyrkisipila kuva
Jyrki Sipilä

Heikki, en pyri luomaan vastakkainasettelua. Toin ainoastaan esiin niitä syitä, jotka ovat vaikuttaneet maahanmuuttaneiden Suomen sisällä tapahtuneisiin siirtymisiin paikkakunnalta toiselle.

Täysin samaa mieltä olen kanssasi siitä, että koko Suomemme taloudellisia mahdollisuuksia pitää hyödyntää. Mikään paikka tai alue ei tietenkään kukoista kaikissa asioissa, vaan alueilla on erilaiset vahvuutensa kuten mailla erilaiset suhteelliset etunsa.

Jonkinlainen Norja-tyyppinen ratkaisu voisi ehkä meilläkin toimia.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Pakolaisten hajasijoitus on nimenomaan ikään kuin Strömsööta. Moni uinuva kylä saa uutta elinvoimaa pakolaisista, koska pakolaiset tuovat mukanaan kaivattuja työpaikkoja.
Pakolaiset saavat paremman alun integraatioon hiljaisissa oloissa, joissa kieliopintoja eivät häiritse paikalliset ennen maahan tulleet maanmiehet.

Käyttäjän jyrkisipila kuva
Jyrki Sipilä

Pertti, toki kunnat saavat valtiolta korvausta, kun vastaanottavat pakolaisia. Ja tietysti tällä luodaan jonkin verran työtä pakolaisia vastaanottaville paikkakunnille. Ja totta kai pakolaisten oma päivittäinen kulutus sataa esimerkiksi paikalliskauppojen laariin. Toki maahanmuuttaneiden tulo voi keikauttaa paikallisen huoltosuhteen negatiivisesta positiiviseen suuntaan.

Virta niin Suomessa kuin muuallakin on kuitenkin vienyt pienemmiltä paikkakunnilta suuremmille, myös pakolaisten ja muiden maahanmuuttaneiden osalta. Tähän on mm. ne syyt, jotka tekstissäni kerron. Kaikkien ei ehkä ole mahdollista erottaa kielenopiskelua elämän muista asioista.

Älä käsitä väärin: mielelläni näkisin, että kotouttaminen onnistuisi joka puolella niin kuin Närpiössä. Se tosiaan antaisi elinvoimaa ja lienisi Ruuhka-Suomenkin etu. Jos siihen pyrkii, hihat on tietysti käärittävä ja ryhdyttävä kovaan työhön.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Meidän kantasuomalaisten lienee hyvä kysyä, mitä mieltä maahantulijat itse ovat. Kepu näkee ehkä mieluusti, että kepujohtoiset kurjistuvat kunnat saisivat elinvoimaa maahanmuuttajista. He itse haluavat enemmän muuttaa sinne missä on maanmiehiä. Yhtälöä on hieman vaikea ratkaista.

Tapaus Närpiö/Närppes on sinänsä hyvin mielenkiintoinen. Ikävä kyllä se ei olekaan käytännössä aivan niin ihanteellinen kuin julkisuudessa esitetään. Närpiön kunnan kaikista menoista julkinen avustus ylittää pitkälle yli puolet. Eli jokainen kunta ei voi olla Närpiö.

Suomessa ihmiset saavat muuttaa sinne minne he haluavat. Tämä koskee myös niitä, jotka ovat saaneet luvan olla maassamme. On siis aivan luonnollista ja ymmärrettävää, että valtaosa tulijoista hakeutuu suuriin kaupunkeihin omien yhteyteen. Suurten kaupunkien tehtäväksi jää sitten järjestää tulijoille asunnot ym. ja maksaa heille se, mikä heille kuuluu.

Juha Oikarinen

Voi taivas. Vaikka teille ehotettais lobotomiaa alkaisitte vain miettimään mitä käytännön järjestelyjä asiaan liittyy.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kotoutuksen onnistumisesta kertoo sekin, että eräät kunnat ovat jalomielisesti jopa avustaneet Suomeen tulleiden, ns. rasitteeksi koettujen maahanmuuttajien muuttoa pois toisen kaupungin (tuppukylän) sosio-ekonomiseksi ongelmaksi, kun valtion tukikausi on loppunut - joskus jopa hyvissä ajoin ennen sitä. Vahinko pantiin kiertämään.

Toki tämä raharalli on aivan laillista ja tyylikästä: "Out of sight, out of mind".

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Ai että kaupungista tuppukylään vai? Joskus kuullut toisensuuntaista muuttoavustamista tapahtuneen. Mielestäni tässäkään asiassa ei pitäisi takertua ikiaikaisiin rakenteisiin. Vanhat vastuurajat kuntien ja valtion tehtävien osalta ei palvele kenenkään asiaa, joten miksi niistä ei voida luopua tämän erityisryhmän kohdalla.

Kun valtio haluaa harjoittaa turvapaikkatoimintaa, pitäisi olla valtion tehtävä myös rahoittaa se alusta loppuun. On aika kestämätöntä, että asuntojen hommaaminen ja muut taloudelliset velvoitteet kaatuvat kuntien niskaan, vaikka valtakunnantason päättäjät tätä toimintaa haluavat pyörittää. Onko siis ihme, että kustannuksia ei lasketa ei hintaa kysellä. Itse pistäisin tp-saajat viideksi vuodeksi täydelle valtion vastuulle elättämisen ja asuttamisen suhteen taloudellisessa mielessä. Alkaisi kannustimet toimimaan siihen suuntaan, että integroituminen kiinnostaisi jos siitä saisi turvapaikan saanutkin aitoa etua ja vapauksia. Samalla valtion hurlumhei-hyväntahdonpolitiikan kustannuksille rupeaisi löytymään jokin katto kustannusten kohdistuessa sille itselleen.

Nyt tätä toimintaa rahoittavat kalliisti suurten kaupunkien veronmaksajat veroissaan, asuntojen hinnoissa ym. Tämä laskee kaupunkilaisten elintasoa, mutta mitäpä vasemmisto siitä välittää. Hekin kyllä jaksavat huutaa sairaanhoitajan puhtaana käteen jäävän palkan pienuutta pk-seudun asumismenojen jälkeen. Keinotekoisen asuntokuplan ylläpidon hinta on melkoinen. Pienelläkin maahanmuuttajamäärällä voidaan luoda tilanne, jossa asumisen hinta lähtee kohoamaan tai saadaan pysymään korkealla tasolla loputtomasti. Samoin toimii sähkömarkkinat, joten maahanmuuton merkitystä ei pidä vähätellä.

Pidän aika erikoisena argumenttia ettei ehtoja voitaisi asettaa sijoittumiselle. Eihän kukaan esitä kieltoja, vaan sitä ettei yhteiskunnan tarvitse rahoittaa integroitumisen aikaista asuinpaikkashoppailua ja kaupunkilomailua. Jokainen voi omalla kustannuksellaan asua Eirassa jos haluaa. Nämä ovat ensisijaisesti turvapaikkaa hakevia, eikä ole veronmaksajien tehtävä rahoittaa kuin turvan tarjoaminen minimitasoin. Näin muuten toimitaan meidän omien kansalaistenkin kohdalla, minkä huomaa jos katseen kohdistaa kotikonnuille.

Toimituksen poiminnat