Jyrki Sipilä Maahanmuutosta - viisaasti

Turvapaikka- ja siirtolaispolitiikan The Right Thing to Do

Olin äskettäin seuraamassa Frans Timmermansin, EU:n komission ensimmäisen varapuheenjohtajan, Ruotsin integraatioministeri Morgan Johanssonin, sisäministeri Paula Risikon ja Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Niinistön keskustelua. Aiheena oli EU:n yllättänyt suuri turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten määrä.

Timmermans kuvaili asiaa EU:n suurimmaksi kriisiksi koskaan. Hän totesi, että jos EU on sisäisesti rajaton, tähän ongelmaan tarvitaan kollektiivinen ratkaisu ja jokaisen EU:n jäsenvaltion tulee kantaa osansa taakasta.  Hänen mukaansa sitä ei voi hyväksyä, että jokin jäsenmaa ei ota vastaan pakolaisia. Timmermans näki ongelman suurimmaksi syyksi Afrikassa vallitsevat epätasa-arvoiset elinolosuhteet ja mantereen valtavan väestönkasvun sekä tietysti Syyrian – Irakin-tilanteen. Hänen mukaansa sisäisesti rajattoman EU:n loppu merkitsisi taloudellisen hyvinvoinnin loppua unionimaissa.

Johansson näki USA:n vaalituloksen merkitsevän sitä, että jatkossa EU:n tulee ottaa johto käsiinsä yhä useammassa asiassa ja tiukemmin kuin ennen. Hän totesi Ruotsin ottaneen vastaan 138 000 syyrialaista, sillä ”it´s the right thing to do”. Monien EU-maiden pyrkimystä ylläpitää rajakontrolleja hän selitti sillä, että ”kun saarella on 500 henkilöä ja sille tulee yksi lisää, asia pystytään hoitamaan, mutta jos tulijoita on kaksi tai useampia, asiaa ei enää pystytä hoitamaan, ainakaan jos sen hoitaminen jää vain muutamille henkilöille (vrt. jäsenmaat)”.

Risikko toivoi, että muut EU-maat rohkaistuisivat asuttamaan pakolaisia. Timmermans kehui Ruotsin ja Suomen hyviä tuloksia turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa.

Niinistö totesi, että maahanmuuttajaväestö Vantaalla kasvaa voimakkaasti. Kaupunkilaisista vieraskielisiä on nyt 15,4 prosenttia ja heidän määränsä lisääntyy 4 000:lla vuodessa. Ongelma on se, että työttöminä on yli 3 000 ulkomaan kansalaista ja asuntoja uupuu. Resursseja valtiolta kaivataan lisää.

Johanssonin mukaan tarvitaan eurooppalainen pakolaisten ja maahanmuuttajien sijoittamis- ja asuttamisohjelma. Ongelmat näet eivät poistu, ”vaikka Syyrian sota loppuisi huomenna”. Ilmastonmuutos merkitsee sitä, että siirtolaisvirtojen hallintaan tarvitaan paitsi eurooppalainen myös globaali järjestelmä.

Olin melkoisen pettynyt suurimpaan osaan keskustelua. Näyttää siltä, että poliittiset päätöksentekijät ovat jähmettyneet seisomaan sormi suussa suuren turvapaikanhaun ja siirtolaisvirran edessä. Puheet tosin kyllä kuulostavat kauniilta ja ennakoivat suuria. Eurooppalaisen saatikka globaalin turvapaikanhakua ja siirtolaisvirtoja hallinnoivan järjestelmän luominen vie kuitenkin todennäköisesti hyvin pitkän ajan, ottaen huomioon millaisissa kantimissa asiat nyt ovat. Syyrian – Irakin-kriisiä seuraava kriisi taas saattaa leimahtaa hyvin äkkiä, eikä ensin mainittukaan ole vielä laisinkaan ohi. Ja Afrikan väestönkasvu sinkoaa Välimerelle joka ikinen päivä satoja, jopa tuhansia, toiveikkaita Eurooppaan pyrkijöitä. Eikä tasa-arvokehitys Afrikan maissa ole vielä valitettavasti edennyt kovin pitkälle.

Pitäisikö fokus Eurooppaan kohdistuvan maahanmuuton hallinnoimiseksi ja hallitsemiseksi siirtää voimakkaasti Afrikan maiden sisälle ja muualle potentiaalisille kriisialueille? Jospa vaikka kymmenkertaistettaisiin kehitysyhteistyömäärärahat, koulutettaisiin Afrikan nuoret naiset, velvoitettaisiin kansainväliset yritykset maksamaan veronsa niihin kehitysmaihin, joissa ne toimivat, ja ennaltaehkäistäisiin kriisit tehokkaasti. Ja alettaisiin kiireesti rakentaa malleja siitä, miten jostain ongelmaisesta, liikakansoituksen ja ympäristöongelmien kanssa kamppailevasta maasta pois lähtevät henkilöt voitaisiin sijoittaa asumaan lähelle lähtömaitaan. Nämä noin niin kuin alkajaisiksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

"Jospa vaikka kymmenkertaistettaisiin kehitysyhteistyömäärärahat"

Pistän paremman ehdotuksen: Satakertaistetaan kehitysyhteistyömäärärahat!

Maksatko, korotatko vai foldaatko?

Käyttäjän jyrkisipila kuva
Jyrki Sipilä

Tuomas, tarkoitin kommenttini lähinnä ehdotukseksi, että asioille tulisi alkaa tehdä jotain. Yhteistyössä Euroopan muiden maiden kanssa. Siinä yhteydessä annettavan rahoituksen määrää pitäisi ehkä tarkistaa ylöspäin.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Jotain tarvitsisi kyllä tehdä. Kehitysyhteistyörahoja tulisi todellakin korottaa 9-100 miljardia euroa.

Käyttäjän jyrkisipila kuva
Jyrki Sipilä Vastaus kommenttiin #7

Näkisin, että niitä pitää nostaa. Suomen ja muiden maiden yhdessä. Kuinka paljon tarkalleen, on taas vaikea arvioida. Mainitsemiasi summia ei Suomen kuitenkaan yksin.

Käyttäjän Juha-PekkaVaarala kuva
Juha-Pekka Vaarala

Niin pitkään kun kriisimaiden naapurimaat ovat kriisimaita, ei pakolaisvirta Eurooppaan tyrehdy.

Käyttäjän jyrkisipila kuva
Jyrki Sipilä

Juha-Pekka, tämä on varmasti totta, joten asiaa pitää tarkastella ja sen jälkeen toimia laajemmin kuin vain yhteen tiettyyn kriisimaahan keskittyen.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Mielestäni YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n ylläpitämiä leirejä tulisi EU-maiden tukea ja vahvistaa moninkertaisesti nykyiseen verrattuna, koska ne ovat kriittisen tärkeä osa järjestelmää, jolla ongelma on edes jotenkin hallittavissa.

Käytettävissä olevat keinot olisi hyödynnettävä hengenvaarallisen Välimeren ylittämisen lopettamiseksi ja siitä rikastuvat ihmissalakuljettajat olis vangittava ja saatava oikeuteen.

Ennen kaikkea Afrikan hallitsematon väestönkasvu olisi saatava hallintaan nykyaikaisten ehkäisymenetelmien kattavalla käyttöönotolla, johon tulisi suunnata suurin osa Afrikkaan suuntautuvasta kehitysavusta.

Pitkällä tähtäyksellä kaikki ponnistukset valuvat hiekkaan, ellei Afrikan ikäpyramidin vääristymää saada oikaistuksi määrätietoisesti.

Ks. http://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_67...

Käyttäjän jyrkisipila kuva
Jyrki Sipilä

Hannu, näistä asioista ole kanssasi aivan samaa mieltä; ne ovat välttämätön osa sitä toimenpidearsenaalia, jota täytyy käyttää.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Mitäpä jos afrikkalaiset alkaisivat itse tehdä jotain tilanteensa parantamiseksi. Ja jos eivät tee, niin sekin on sitten heidän oma valintansa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #8

Heillä on ollut vuosikymmenet aikaa tehdä jotakin ilman eurooppalaisten siirtomaaherrojen määräysvaltaa, ja tulos on tämä.

Nyt afrikkalaiset pyrkivät parantamaan tilannettaan eurooppalaisten kustannuksella, ja EU on täysin kädetön tekemään koko asialle mitään, vaikka sillä on kaikki tekniset keinot hallussaan mm. rikollisen ja tuhansien kuolemaan johtavan Välimeren ylitysliikenteen lopettamiseksi jo Libyan rannalla. Libyassa ei ole toimivaa valtiota, joka hallitsisi alueensa, mutta de facto valtaa pitävien ryhmittymien kanssa luulisi olevan mahdollista päästä neuvotteluratkaisuun.

Lentotiedustelu, asiamiestiedustelu ja erikoisjoukot tai Muukalaislegioona pystyisivät ehkäisemään ennalta merikelvottomien ylilastattujen alusten merelle lähdön upottamalla ne jo ennen kuin matkustajat ovat ehtineet nousta niihin, ja ihmissalakuljettajat voitaisiin pidättää paikan päällä. Vain poliittinen tahto puuttuu, koska osa EU:n poliitikoista ja virkamiehistä hyötyy henkilökohtaisesti sekä rikastuu mielettömän tilanteen jatkamisesta loputtomiin, aivan kuten rikollisjärjestötkin.

Samoin, EU:lla on kaikki tarvittava materiaali ja henkilöstö e-pillerien ja ehkäisykierukoiden toimittamiseksi vaikka jokaiselle fertiili-ikäiselle afrikkalaiselle naiselle, ja osaamista terveyteen liittyvien projektien läpiviemiseen väestöissä. Ei tietääkseni ole vakavissaan yritetty, enkä tiedä, olisiko syntyvyyden hallintaan saaminen hyväksyttävä tavoite afrikkalaisille itselleen.

Jos nuo keinot tuntuvat kepiltä, porkkanaakin voidaan toki tarjota: tukea eri tavoin hyvän elämän edellytyksiä kotona Afrikassa. Tähänastinen kehitysyhteistyö ei selvästikään ole siinä onnistunut.

Toimituksen poiminnat