Kouluttamaton maahanmuuttaja on edusmiestensä vanki
Kotoutumislain yleisen tulkinnan mukaan kunkin maahanmuuttajan tulee edistää omaa kotoutumistaan Suomeen. Urbaanijärjen mukaan tämä tuntuukin järkevältä tavoitteelta. Lähtökohtahan useimmiten on näet se, että Suomeen saapuva henkilö kuuluu pieneen etniseen ryhmään. Tällöin kaikinpuolinen nopea kotoutuminen keskiverto-Suomeen on olennaista, jotta tämän henkilön elämä Suomessa sujuu parhaalla mahdollisella tavalla.
Koska liki 100 prosenttia Suomen työpaikoista on suomen- tai ruotsinkielisiä, pitäisi näistä jommankumman kielen toimiva taito saavuttaa mahdollisimman nopeasti. Koska Suomi on tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa naiset ovat käyneet yleisesti töissä kodin ulkopuolella jo vuosikymmeniä, pitäisi tällaista ajattelua ja toiminnan mallia edistää voimakkaasti monien etnisten ryhmien keskuudessa. Koska suomalainen yhteiskunta pyrkii arjessaan olemaan pitkälti uskonnoton, pitäisi hyvin vahvassa uskossa olevien maahanmuuttajien ajattelua pyrkiä virittämään tämän miltei uskonnottoman arjen aaltopituudelle.
Tästä kaikesta huolimatta päivittäiset havainnot maahanmuuttajista kertovat, että Suomessa elää etnisiä ryhmiä, joiden keskuudessa kotoutuminen ei mainituissa asioissa ole sujunut niin hyvin kuin soisi. Tuntuu myös siltä, että useat näiden ryhmien jäsenet eivät mainittujen asioiden suhteen käytännössä pyri edistämään omaa kotoutumistaan, vaikka nämä ihmiset ja ryhmät ovat saattaneet elää Suomessa jo vuosikymmeniä ja kaikkien mainittujen asioiden pitäisi olla heille mitä tutuimpia. Huolestuttavinta tämä on nimenomaan näiden ryhmien monien tavallisten jäsenten kannalta. Useat heistä saattavat jäädä tosiasiassa kaikin tavoin osattomiksi suhteessa suomalaiseen yhteiskuntaan. He eivät saa työtä. He eivät kykene viemään perheitään eteenpäin, esimerkiksi auttamaan lapsiaan näiden koulutaipaleella. He eivät tiedä, mistä hakea apua, jos heitä kohtaa suurempi ongelma ihmissuhteissa tai perheessä. He jäävät ikuisesti miltei vain ja ainoastaan oman etnisen ryhmänsä sosiaalis-kulttuuristen käytäntöjen piiriin.
Mistä kummasta tällainen kotoutumisen estyminen sitten kiikastaa? Mikä tai kuka ei salli näiden ryhmien jäsenten kotoutuvan Suomeen nykyistä paremmin? Yksi mahdollinen selitys on se, että näiden etnisten ryhmien edusmiehet ja -naiset eivät tosiasiassa pyri edistämään ryhmiensä jäsenten nopeaa kotoutumista vaan pitävät kiinni ryhmiensä ikiaikaisista sosiaalis-kulttuurisista käytännöistä, sillä he haluavat säilyttää valta-asemansa suhteessa ryhmiensä jäseniin.
Koska hyvä ja nopea kotoutuminen on koko yhteiskunnan etu, tuntuu siltä, että viranomaisten tulisi selvittää asia ja tarvittaessa puuttua siihen.
-Mistä kummasta tällainen kotoutumisen estyminen sitten kiikastaa?-
Mahtaako syy ja seuraus olla, että rahaa saa yhteiskunnalta ilman, että tarvitsee sen enempää kotoutua? Eikös se liene maahanmuuttajallekin tärkein asia? Ja omissa sosiaalis-kulttuurisissa yhteisössä on turvallista olla.
Ja vaikea sinne työmarkkinoillekin on päästä, kun yhteiskunnan kantaväestössäkään kaikille ei tahdo löytyä sitä työtä.
Valtiovalta on aloittanut ”pakkotyöllistämisen” keppeineen ja porkkanoineen. Mahtaako koskea maahanmuuttajia?
Ilmoita asiaton viesti
Suurin osa maahanmuuttajista kotoutuu Suomeen tutkitusti hyvin. Joidenkin ryhmien kohdalla esintyy sitten enemmän mutkia matkassa – toki ei kaikilla näiden ryhmien edustajilla. Mutkat voivat sitten olla monenmoisia. Osan aikaansaavat Suomi ja jotkut meistä suomalaisista, osan maahanmuuttajien lähtökulttuuri ja maahanmuuttajat itse. Yksi syy voi se, että oma etninen ryhmä pitää pauloissaan ja esimerkiksi työllistymiseen tarvittavaa verkostoa ei siksi synny.
Se on tietysti selvä juttu, että kun töitä ei ole, on vaikea työllistyä, on sitten kantaväestön edustaja tai maahanmuuttaja.
Ilmoita asiaton viesti
”Mistä kummasta tällainen kotoutumisen estyminen sitten kiikastaa?”
Uskoakseni kolme asiaa selittää pitkälti kotoutumisen onnistumisen, nimittäin kulttuurinen etäisyys, kulttuurin ominaispiirteet ja tulijoiden määrä.
Kulttuurinen etäisyys lienee selvä kun muistaa, että kulttuurinen etäisyys voi olla varsin pieni, vaikka maantieteellinen etäisyys olisi suuri. Virolaiset, venäläiset sekä läntisestä ja keskisestä Euroopasta tulleet kotoutuvat yleensä hyvin. Samoin Itä-Aasiasta tulleet. Kulttuurien ominaispiirteet taas näkyvät siinä, että toisissa kulttuureissa taipumus uida sisään kulloiseenkin ympäristöön on lähes sisäänrakennettu piirre, toisissa taas pyrkimys omien erillisten heimoyhteisöjen muodostamiseen. Tulijoiden määrä puolestaan vaikuttaa siihen, että jos määrä on pieni, erillisten enklaavien muodostuminen ei oikein onnistu, vaan integroituminen on suoranainen käytännön pakko.
Ilmoita asiaton viesti
Nämä ovat tärkeitä kotoutumiseen vaikuttavia asioita.
Ilmoita asiaton viesti
Laadin nyt julkaistun tekstini muutamia päiviä ennen kuin mainitsemasi dokumentti tuli TV1:stä. Dokumentti oli hyvin paljastava ja varmasti monesta ihmisestä shokeeraava. Itse en kuitenkaan siitä järkyttynyt, sillä oma käsitykseni – joka perustuu lukemattomien maahanmuuttajien intensiivisiin kohtaamisiin – on jo varhaiselta 90-luvulta lähtien on ollut se, että dokumentissa nähdyn kaltaista toimintaa esiintyy monissa paikoissa maailmassamme. Uskon vakaasti, että sitä esiintyy myös Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Kotoutuminen ja siihen johtavat keinot ja tavat ovat nähdäkseni yksilöllisiä. Yhdelle sopii yksi, toiselle toinen. Koska me kaikki suomalaiset saamme koulusta tietyt perustaidot ja -tiedot elämää varten, on ajateltu, että maahanmuuttajillekin pitää tarjota sama.
Ilmoita asiaton viesti