Jyrki Sipilä Maahanmuutosta - viisaasti

Me rasismisyytöksillä alistetut

Kun vuonna 2019 seuraa suomalaista maahanmuuttokenttää, havaitsee yllätyksekseen sen, että yhä edelleen, noin 30 vuotta siitä, kun suurempi nykyajan maahanmuutto Suomeen alkoi, moni maahanmuuttajia työssään kohtaava on pelon alistama.

Tämä pelko on rasismin pelko, tai tarkemmin sanottuna se, että tämä maahanmuuttajia työssään kohtaava ihminen, usein julkisen sektorin viran- tai toimenhaltija, pelkää joutuvansa rasismisyytösten kohteeksi, mikäli hän työssään toimii niin kuin määräykset edellyttävät.

Suomessa ympärileikataan tyttöjä, lapsia, Suomesta lähetetään nuoria, lapsia, entisiin kotimaihin tavoille oppimaan, Suomessa pakotetaan nuoria naisia, naimattomia, pitkälle yli 20-vuotiaitakin, elämään vanhempien kodin seinien sisällä vailla samanikäisten tavanomaisia kontakteja ulkomaailmaan, Suomessa harjoitetaan perheen ja suvun toimesta kunniaväkivaltaa monenikäisiä naisia kohtaan, Suomen etnisissä yhteisöissä esiintyy ihmisten kahlitsemista vanhanaikaisiin uskonnollisiin kaavoihin musertavan, näiden yhteisöjen viestittämän sosiaalisen paineen kautta.

Viranomaiset ihmettelevät näitä asioita aivan kuin ne olisivat uudenuutukaisia ilmiöitä. Viranomaiset näyttävät katsovan asioita läpi sormien vaikka vastoin virkavastuutaan. Viranomaiset eivät uskalla tehdä etnisten ryhmien vanhanaikaista perinnettä muuttavia vahvoja interventioita. Aina viranomaiset eivät tunnu edes edellyttävän, että kaikki etnisten ryhmien edustajat noudattavat lakia.

Viranomaiset tuntuvat pelkäävän, että heitä syytetään rasismista joko etnisten ryhmien edustajien tai kulttuurirelativistisen kotoperäisen ääripään toimesta. Niin kuin helposti syytetään.

Kaikki tämä valitettavasti kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Sen puolesta, että rinnakkaisyhteiskuntia syntyy Suomeen ja maahanmuuttoon liittyvät haasteet moninkertaistuvat, voidaan lyödä vetoa päivä päivältä pienenevällä kertoimella.

Kuinka uskottava voi olla maahanmuuttajille esitettävä vaatimus siitä, että suomalaisia sääntöjä on noudatettava, kun niitä kaikkein pahimpiakin väärintekoja ja laittomuuksia katsotaan tosiasiassa läpi sormien?

Kuinka tehokasta on tällainen kotouttaminen?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

22Suosittele

22 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän ajjmikkola kuva
Jouko Mikkola

Oikein hyvä kirjoitus, mutta palstan 2-3 äärivihervasemmistolaista ei varmaan tule vastaamaan, kun et taida olla persu. Sittenhän rasistikortti taas heiluisi.

Mutta rasismilla pelottelu on saanut paljon pahaa aikaan, varsinkin Ruotsissa tämä näkyy todella hyvin.

Käyttäjän JukkaSalakari kuva
Jukka Salakari

Kirjoituksesi on tyyppiesimerkki meihin maahanmuuttajiin kohdistuvista ennakkoluuloista. Olen ihmetellyt samaa asiaa monien muiden kirjoituksissa.

Luullaankohan Suomessa kovinkin yleisesti että kaikki ulkomailta tulevat leikkelevät lapsiaan? Ehkä kouluissa pitäisi kertoa enemmän muiden maiden tavoista, kulttuurista ja oikeuskäytännöistä etteivät nämä käsitykset ulkomailta tulevista ihmishirviöistä leviäisi kovin laajalle.

Käyttäjän jyrkisipila kuva
Jyrki Sipilä

En toki tarkoittanut, että kaikki maahanmuuttajat tekevät kuvaamiani kielteisiä asioita. Olen pahoillani, jos tekstistäni syntyy se vaikutelma. Arvioisin, että maahanmuuton parissa työtä tekevät tietävät, mistä ryhmistä kirjoitan.

Käyttäjän jockerantanen kuva
Jocke Rantanen

Koska olet ollut paljon tekemisissä maahantulleiden kanssa ja toiminut heidän "kotouttamisekseen" niin esitän yhden kysymyksen lisäkysymyksineen tuohon "kotouttamiseen" liittyen:
Mitä olet mieltä, auttaako määrätön ja kaikessa mahdollisessa ja mahdottomassa auttaminen "kotoutumaan"?
Auttaako se jos jopa kaupassa on tulkki mukana?
Eikö ihmisiä pitäisi opettaa (Lue pakottaa) selviämään itse arjen asioista? Paitsi tietenkin välttämättömät, esimerkiksi terveyteen liittyvät asiat.

Käyttäjän jyrkisipila kuva
Jyrki Sipilä

Suora vastaus: ei auta.

Kotouttamisessa, niin kuin kaikessa opettamisessa/kouluttamisessa, pitäisi pyrkiä voimaannuttamaan kotoutettava, niin että hän mahdollisimman pian alkaa itse hoitamaan asioitaan. Voimaantumisnopeus on tietysti yksilöllinen.

Risto Huovinen

Maahanmuutosta pitää voida keskustella faktojen pohjalta. Jos keskustelu on sitä, että asiallisia ja faktoihin pohjautuvia ongelmia esiintuova henkilö leimataan rasistiksi ja hänen puheisiinsa ei reagoida, niin lopputuloksena on tilanne, jossa asioista päätetään vastoin faktoja. Tämä taas ei voi johtaa hyvään lopputulokseen.

Käyttäjän jyrkisipila kuva
Jyrki Sipilä

Näin se minustakin menee. Tilannetta ei voi ratkaista hyvin, jos ei tiedetä faktoja/jaeta niitä.

Käyttäjän PekkaLuoma-Keturi kuva
Pekka Luoma-Keturi

Kiitos Jyrki arvokkaasta ja rohkeasta puheenvuorostasi! Vanhaa Wittgensteinia mukaillen: Mistä ei pidä vaieta, siitä voidaan puhua.

Ilkka Huotari

Moraali on kunkin kansan sisäinen ominaisuus, Moraali alkaa siitä ja loppuu siihen, mistä yhteenkuuluvaisuus alkaa ja loppuu.

Tämä näkyy niin romaneissa, kuin muissakin etnisissä ryhmissä (Suomeen muuttaneissa), joilla on erilaiset arvot, eli moraali, kuin suomalaisilla.

Moraali on se sidosaine, mikä sitoo kansaa yhteen. Esim. suomalaisten ja romanien välillä ei ole yhteenkuuluvaisuuden tunnetta eikä luottamusta, ei yhteisiä arvoja eikä yhteistä moraalia.

Siksi samoja sääntöjä/lakeja on vaikea ulottaa valtakulttuurista muihin etnisiin ryhmiin ja tämä on suurin syy, mikä tekee monikulttuurisuudesta yhteiskuntaa hajottavan voiman.

Käyttäjän jyrkisipila kuva
Jyrki Sipilä

Kulttuurien ytimissä on tutkitusti eroja. Arvot ovat sitä ydintä.

Toimituksen poiminnat